Etusivu arrow Junnut arrow Kids arrow Junnut 7-10 alkeis: tiedote 241109
default color green color orange color

Peruttu....

Ylimääräisiä salivarauksia

La 11.9. tatami 14-18

La 18.9. iso sali 10-21

Su 19.9 iso sali 10-16

La 20.11 koko sali 10-21

Su 21.11 koko sali 10-16

La 4.6. tatami

Su 5.6. tatami

Peruutuksia


 

Pääopettajat

Shotokan karate:

Sensei

Risto Kiiskilä

6.dan

(Frankfurt, Saksa)

Jujutsu:

Pääopettaja

Derroll Connelly

9.dan

(Englanti)

Muut opettajat

 
Patrick McCarthy, 7.dan, Australia
Harry Cook 6. dan, Englanti
Ilpo Jalamo, 6.dan, Turku
Paul Lemetti 4 dan. USA
Hannu Annunen, 4 dan, Oulu
Hannu Helminen, 3 dan, Lahti
Tuomo Heinonen, 4.dan, Lahti
Jûrgen Mosler, 3 dan, Saksa
Timo Klemola, 2.dan, Tampere
Zhang Chang Wang, Yi Quan, Kiina
Junnut 7-10 alkeis: tiedote 241109 PDF Tulosta Sähköposti
Kirjoittanut Mika Alamaula   
24.11.2009
Tiedote 24.11.2009                                                Alkeiskurssi 7-10 -vuotiaat


Tiistaina 8.12. pidämme junnuille ”välivyökokeen”. Siinä on tarkoituksena vain testata missä mennään ja teroittaa junnuille, että edistyminen vaatii ihan oikeastikin harjoittelemista ja keskittymistä. Sinänsä tuo tiistai ei eroa tavallisista harjoituksista kun siten, että leikit jäävät pois ja keskitymme sillä kertaa vain karateen. Tällä pyritään jo hieman valmistautumaan kevään koitokseen, kun pidämme sitten ne oikeat keltaisen vyön kokeet. Liikaa ei kannata kotona painottaa tämän vyökokeen merkitystä, mutta sen verran kuitenkin, että motivoitte sen oman junnunne näyttämään parastaan ja erityisesti muistamaan sovitut pelisäännöt. Ketään ei arvostella yksin, vaan isommissa ryhmissä.

Viimeinen leikkipainotteinen harjoitus ennen joulua on 15.12. jonka jälkeen syömme keksejä ja juomme mehua. Harjoitukset loppuvat tuolloin 19.30. Uuden vuoden jälkeen jatkamme taas 12.1. samaan aikaan samassa paikassa.

YLEISTÄ ASIAA

Ryhmän tiedotus


Ensimmäisessä infolapussa kerrottiin ne koko kautta koskevat asiat ja yhteystiedot, joten tuo lappu kannattaa toki pitää tallessa. Junnuille jaetaan tiedotteet aina kun jotain poikkeavaa tapahtuu. Samana päivänä kun tiedote harjoituksissa jaetaan se ilmestyy myös täällä seuran nettisivuilla ja on nähtävissä tuossa yläpalkin junnut - > kurssitiedotteet otsikon alla . Sama tiedote löytyy myös seuran ilmoitustaululta seuran salilta. Ja kuten jo aloitus infolomakkeessa totesin, kannattaa tuolla nettisivuilla aina silloin tällöin vierailla, kun ainahan nuo lappuset eivät ihan kotiin asti kerkeä, vaan jäävät reppujen pohjille tai minne lie mystisesti katoavat. Lisäksi yhteystietoni löytyvät kaikkien infolappujen alaosasta, seuran sivuilta ja seuran ilmoitustaululta mikäli jotain epäselvää on.

Löytötavarat

Seuran löytötavaratoimisto alkaa uhkaavasti täyttyä ja kumma kyllä suurin osa tavaroista on mallia junnu. Joten jos jokin on hukassa kannattaa tarkistella eteisen hyllyn laatikoista löytyykö omaa tavaraa. Tavaraa on kaikenlaista kelloista lähtien.

YHTEENVETO PELISÄÄNTÖKESKUSTELUSTA

Vanhemmilta ja junnuilta tuli hyviä vastauksia ja mielipiteitä pelisääntöjen laatimista varten. Ryhmän omat pelisäännöt olemme laatineet lasten kanssa yhdessä harjoituksissa noiden ehdotusten perusteella ja ne jaetaan monisteena kotiin. Ne otetaan käytäntöön harjoituksissa välittömästi. Lapun palautti vain hieman yli puolet vanhemmista, mikä hieman ihmetytti kun kyseessä on kuitenkin mielestämme tärkeä harrastukseen liittyvä asia.

Puran myös hiukan tarkemmin sitä minkälaisia tavoitteita nähtiin tärkeäksi ryhmälle ja kuinka niihin tämän kurssin aikana päästäisiin. Näistä muodostuu ikään kuin ohjaajan ja vanhempien pelisäännöt karateharrastuksen osalta.

Ryhmän pelisäännöt

Lasten ehdotukset olivat tyypillisesti hyvinkin selkeitä ja järkeviä. Yleisesti käyttäytymiseen ja toisten huomioon ottamiseen kiinnittivät huomiota kaikki sääntöjen laadintaan osallistuneet. Opettajan kuunteleminen ja toisille harjoitusrauhan antaminen olivat lasten mielestä myös tärkeitä asioita. Toisten kiusaaminen ja vahingoittaminen päätettiin kieltää kokonaan, eli niiden suhteen meillä on nollatoleranssi. Yksi junnuista ehdotti, että kaikilla pitää olla iloinen mieli, ja se hyväksyttiin yksimielisesti sääntöihimme. Päätimme myös sen, että koska karateka edustaa seuraa ja omaa harrastustaan myös muualla, hän noudattaa pelisääntöjä myös kotona ja koulussa. Sovimme myös tietysti että karatea harjoitellaan vain salilla ja kotona. Laaditut Pelisäännöt tullaan jakamaan junnuille kotiin.

Tavoitteet

Vanhemmat toivoivat vahvasti, että harrastuksella olisi selkeitä tavoitteita eikä se olisi vain ajankulua. Vanhempien toivomat tavoitteet olivat hyvin järkeviä, kilpailullisia tavoitteita esittänyt kukaan. Osa vanhempien tavoitteista oli selkeästi myös pidemmän aikavälin tavoitteita, mutta nykyiset tavoitteet on nyt asetettu tämän talven osalle, eli alkeiskurssin keston ajaksi. Tavoitteet voidaan jakaa kahteen osaan: liikunnalliset tavoitteet ja kasvatukselliset tavoitteet.

Liikunnalliset tavoitteet, yleiset ja lajikohtaiset

Tässä iässä ( 7-10 vuotta) lapset elävät ns. ensimmäistä liikunnallista herkkyyskauttaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että koordinaatio alkaa parantua, tasapainon kehittymisen paras kausi on meneillään, lapsen luontaista liikkuvuutta on helppo ylläpitää ja myös kestävyys sekä lihasvoima alkavat kehittyä. Ikäkauden alussa voi olla vielä vaikeuksia tehdä liikeyhdistelmiä ja eri raajojen yhtäaikaisten liikkeiden hallinta on vielä haastavaa.

Näitä kaikkia voidaan harjoittaa lajiharjoituksilla, mutta myös erilaisilla oheisharjoitteilla ja liikuntaleikeillä. Erilaisissa leikeissä tulee näitä ominaisuuksia harjoiteltua ikään kuin vahingossa, enkä myöskään aio pilata lasten leikin riemua kertomalla, että leikeissä on mukana myös erilaisia liikunnallisia tavoitteita. Yleisenä liikunnallisena tavoitteena meillä on nimenomaan koordinaation ja tasapainon kehittäminen ja monipuoliseen liikkumiseen kannustaminen, unohtamatta sitä liikunnan leikkimielisyyttä. Näitä asioita painottivat myöskin monet vanhemmat.

Yhtenä tärkeänä tavoitteena pidämme myös sitä, että lapsi kokee edistyvänsä. Eli vaikka etenemmekin hitaasti ja kertaamme paljon, pyrin opettamaan joka kerralla jotain uutta. Joidenkin junnujen haluamia salaisia ninjatekniikoita emme kuitenkaan ikävä kyllä vielä tässä vaiheessa harjoittele. Lajikohtaisena tavoitteena pidämme sitä, että jokainen osaa kurssin lopussa perusliikkeet sujuvasti ja suoriutuu ensimmäisistä liikeyhdistelmistä. Tekniikkojen osalta välitavoitteena on joulukuussa pidettävä ns. välivyökoe ja kurssin lopussa pidettävä keltaisen vyön koe. Silloin tulisi hallita myös karaten salietiketti jota harjoittelemme joka kerralla.

Kasvatukselliset tavoitteet

Vanhempien toiveet kurssin ja harrastuksen tavoitteista painottuivat selkeästi kasvatuksellisiin tavoitteisiin. Osa tavoitteista oli asetettu aika korkeallekin, mutta sinnehän on tietysti hyvä tähdätä. Lähtökohtahan meillä on tietysti se, että meidän tavoitteemme tukisivat kodin ja koulun tavoitteita. Jo karaten luonne budolajina antaa siihen hyvät mahdollisuudet. Toki on huomattava, että olemme yhdessä vain kerran viikossa, joten ihan mahdottomia kasvatuksellisia asioita ei siinä ajassa saavuteta.

Monien vastauksissa painottui kurin ja sääntöjen ymmärtämisen ja noudattamisen tärkeys, jotka ovat tietysti myös näin isossa ryhmässä harjoittelun perusedellytyksiä. Myös erilaisuuden hyväksyminen ja itsetunnon sekä omatoimisuuden kehittyminen nähtiin tärkeinä tavoitteina. Ryhmässä toimimiseen totutteleminen ja sen kautta sosiaalisuuden parantaminen ja toisten kunnioittaminen ja huomioon ottaminen haluttiin asettaa tavoitteeksi monissa vastauksissa. Lähes kaikissa ehdotuksissa haluttiin harrastuksen auttavan keskittymiskyvyn tehostamisessa ja kurinalaisuuden parantamisessa. Yhteistä vastauksille ja toiveille oli, että tavoitteena nähtiin ensisijaisesti olevan lapsen kehittymisen reilusti muita kohtaan käyttäytyväksi ja hyväkäytöksiseksi hyvän itsetunnon omaavaksi lapseksi. Kaikki vaativia tavoitteita, mutta kuuluvat toki automaattisesti tämänikäisten junnujen toimintaan, ja ne ovat ikään kuin sisäänrakennettuja harjoitustapaamme ja sääntöihimme.

Miten päästä näihin tavoitteisiin, eli ohjaajien ja vanhempien pelisäännöt


Tässä iässä lapset alkavat pikkuhiljaa siirtyä mielikuvitusleikeistä sääntöleikkeihin, joten liikuntaleikit ovat luonteva tapa yhdistää nämä tavoitteemme. Siinä oppii myös ryhmässä toimimista, yhteistyötä ja toisten huomioon ottamista. Kasvatukselliset asiat otetaankin huomioon lähinnä siinä miten teemme asioita, eikä siinä mitä teemme. Pyrimme tasavertaisuuteen kaikkien osalta ja pyrimme parantamaan lasten kykyä toimia ryhmässä sekä pareina.

Oman ryhmän pelisääntöjen laatiminen ja noudattaminen on vain yksi tapa saavuttaa näitä tavoitteita. Se on kuitenkin tärkeää, että lapset kokevat säännöt yhteisiksi, ja että he ymmärtävät että säännöt  on laadittu siksi että kaikilla olisi tasavertainen mahdollisuus harjoitella. Sääntöjen johdonmukainen noudattaminen, niistä kiinnipitäminen ja tietynlainen harjoituksen ”perusrutiini” antaa lapsille myös turvallisuudentunnetta. Sääntöjen tulee olla selkeitä. Säännöistä on hyvä keskustella myös kotona, ja miksei myös soveltaa. Pyrimme jatkossa myös pitämään joka harjoituksen yhteydessä ns. aikalisän, jossa käsittelemme joitain tärkeitä, myös karateen liittymättömiä asioita.

Vanhempien tehtävänä on tietysti tukea lasta harjoittelussa, kuljettaa ja huolehtia tarvikkeista. Liika hössääminen tietysti saattaa olla karhunpalvelus junnulle. Eli kannattaa toki kannustaa omatoimisuuteen myös harjoitusasioiden yhteydessä. Vanhempien aito kiinnostus auttaa varmasti lasta jatkamaan harjoittelua. Vaikka peruskäytäntö on että junnut harjoittelevat ilman vanhempia salissa voi vanhemmat toki silloin tällöin käydä niitä seuraamassa niin halutessaan. Harjoitusten seuraaminen silloin tällöin myös osoittaa, että vanhemmat ovat kiinnostuneita, ja antaahan se vanhemmille myös tietoa miten on edistytty. Tämä on kuitenkin hyvinkin yksilöllinen asia ja vanhemmat tietävät parhaiten miten kannattaa menetellä tämän asian suhteen. Joskus lapsi ei välttämättä haluaisi lähteä harjoituksiin, ja silloin on hyvä selvittää mistä tämä johtuu. Joskushan takana saattaa olla aito syy, eikä pelkästään se ettei huvita. Jos taas syynä on se, ettei oikein huvita, on vanhempien toki hyvä hieman patistaa ja motivoida lasta, mutta liiallinen pakottaminen ei ole hyväksi. Ei ole mitään järkeä raahata itkevää ja vastentahtoista lasta harjoituksiin. Silloin voi vaikka jättää yhden harjoituksen väliin ja tulla seuraavaan uudella innolla.

Vanhempien tehtävänä on tietysti myös pitää huolta että junnu on syönyt riittävästi ennen harjoituksia. Liian monesti näkyy harjoituksissa syömättömiä ja nukkumattomia lapsia.

Kuri pidetään jatkossakin suhteellisen tiukkana, mutta armeijameininkiin ei ole syytä mennä. Rangaistuksia ei liiemmin jaella, vaan ainoa ”rangaistus” on jäähy ja puhuttelu jos häiritsevä käytös on jatkuvaa. Tämän ikäisille energiaa täynnä oleville junnuille tekemättömyys on yleensä se pahin rangaistus. Lapsille asetetaan ainoastaan selkeitä ja yksinkertaisia tavoitteita, esimerkiksi pelisääntöjen noudattaminen tai tietyn tekniikan harjoitteleminen. Voin myös antaa junnuille  kotitehtäviä.

Itsetunnon kehityksen ja oppimisenkin kannalta on tärkeää, että virheitä korjataan positiivisesti ja kannustavasti,  niin ohjaajan kuin vanhempienkin puolelta. Pitäisi myös muistaa aina kehua hyvistä suorituksista. Oppimisen tunteen kautta itsetunto kehittyy ja into harjoitteluun kasvaa. Uudet tekniikat ja pelien säännöt pyritään myös opettamaan mahdollisimman selkeästi ja rauhallisesti, jotta kenellekään ei jäisi epäselväksi mitä tehdään ja kaikilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet onnistua.

Vanhempien velvollisuus on myös kertoa ohjaajalle jos jotain erityistä on tullut ilmi harjoituksista. Jos vanhemmat ovat sitä mieltä, että ohjaaja on ollut epäoikeudenmukainen tai muuten menetellyt väärin, voi ja pitää siitä kertoa. Mutta harjoituksen aikana ohjaaja ohjaa ja vanhemmat eivät silloin puutu asioihin. Muutenkin yhteyttä minuun voi pitää, eikä kynnystä yhteydenotolle kannata pitää liian korkealla. Itse pidän yhteyttä vanhempiin päin lähinnä näiden lappujen avulla ja harjoitusten alussa keskustelemalla jos jotain erityistä on. Vanhempien tehtävänä on myös tietysti lukea näitä tiedotteita !!

Ohjaajan tehtävänä on tietysti pitää huolta siitä että kaikki saavat yhtäläisen mahdollisuuden harjoitella. Myös tämän vuoksi kuri pidetään aika tiukalla, kurihan ei ole itsetarkoitus. Ohjaajan tehtävänä on pitää yllä positiivista ryhmähenkeä ja leikkimielistä oppimisilmapiiriä ja saada junnut ymmärtämään harjoittelun ja oppimisen välinen yhteys. Pyrin olemaan määrätietoinen ja tasapuolinen kuten vanhemmat palautteessaan toivoivat ja ottamaan huomioon että junnut ovat kaikki erilaisia.

Lapset ovat tässä iässä vielä lyhytjänteisiä, eivätkä jaksa keskittyä yhteen asiaan kovin pitkää aikaa. Siksi voi joskus näyttää että harjoitukset ovat yhtä sillisalaattia, kun tehdään vähän sitä ja vähän tätä. Mutta se on käytännössä ainoa tapa saada lapset pysymään valppaina koko harjoituksen ajan. Harjoitus on kuitenkin aika pitkä tämän ikäiselle. Laitan ohessa mukaan harjoituksen perusrungon jonka mukaan harjoitukset suunnittelen. Peruskaavastahan on tietenkin lukemattomia variaatioita, mutta periaatteessa kaikki nuo asiat tulisi löytyä ja löytyykin tavalla tai toisella joka harjoituksesta.

Pelisäännöt ryhmän osalta on tehty noudatettaviksi ja yleensä on käynyt kyllä niin, että junnut ovat ne aikalailla luonnollisesti omaksuneet ja sisäistäneet, eikä kurinpidollisiin toimiin ole juurikaan tarvinnut ryhtyä. Tavoitteet on tehty tavoiteltaviksi, ja vaikka ne  ovatkin haastavia, niihin todella pyritään kaikessa toiminnassa. Niihin pääseminen vaatiikin jo kyllä sekä lapsen täyttä motivaatiota, että myös vanhempien sitoumusta tavoitteiden saavuttamiseksi. Minun ja vanhempien pelisäännöt ovat tietenkin junnujen harrastusta tukevia ohjeita, joita noudattamalla lapset varmasti saavat enemmän irti harrastuksesta

Toivottavasti nämä ajatukset eivät kuulosta liian totiselta ja korkealentoiselta, tarkoitus kun on kuitenkin pitää ennen kaikkea hauskaa ja oppia Karatea siinä sivussa. Ja suurin osahan näistä ajatuksista ja tavoitteista on kuitenkin teidän ajatuksianne. Jossain vaiheessa kurssia tulemme tekemään kyselyn vanhemmille siitä, miten olemme näihin tavoitteisiin päässeet. Tärkeintä on kuitenkin että lasten olisi mukava tulla harjoituksiin joka kerta.

Jos vanhemmilla on jotain erityistä keskusteltavaa junioristaan voi siitä keskustella ennen harjoituksen alkua tai erikseen sovittuna aikana. Myös sähköpostilla ja puhelimella voi tietysti olla yhteydessä.


Harjoitusrunko : Alkeiskurssi 7-10-vuotiaat 

1   alkutoimet
2   lämmittely (leikki)
3   venyttely
4   kertaus
5   uudet tekniikat
6   leikki
7   ketteryys ja koordinaatio
8   muotoharjoittelu
9   aikalisä
10 leikki
11 pariharjoittelu
12 loppujumppa
13 jäähdyttely ja loppuvenyttely
14 lopputoimet ja kerrottavat asiat






Viimeksi päivitetty ( 24.11.2009 )
 
< Edellinen   Seuraava >